This is my kingdom.

Arki, ah, ihana vetelä, sumuinen, pimeä arki. Eikun häh! 

Kävin hammaslääkärissä viime torstaina. Lääkäri iski 3 puudutuspiikkiä alaleukaan ja sitten olinkin seuraavat 6 tuntia kera täysin tunnottoman suun, kieltä myöden ja vielä sunnuntaina pistoskohdat oli niin kipeät, että suuta ei saanut kunnolla auki. Mutta hyvää jälkeä teki kuitenkin; nyt meikäläisen koko takahammas arsenaali on paikattu ja enää kaksi reikää jäljellä! Jes! Öö, siitä ei vissiin pidä olla ylpeä.

Perjantaina käytiin neuvolassa. Pikku prinsessanakki on kasvanut 270g viikossa, eli painaa nyt jo huimat 3870g. Pituutta ei ollut tullut syntymästä kuin alle 4cm, mikä oli ilmeisesti lääkärin mielestä huolestuttavaa, tosin terveydenhoitaja käski olla murehtimatta, tyttö saattaa sitten yhtäkkiä pyrähdellä pituutta enemmän. Enkä huolissani muuten ollutkaan, onkai se ilmiselvää jos syntyy 46cm pitkänä, ettei ole 6 viikkoisena 56cm... Tai kyllä niitäkin vissiin on, jotka tuon ottaa heti kiinni, mutta meidän tylleröllä maito näyttää menevän poskiin ja reisiin; vaippakoko melkein jo 3, kun ei mene reisien ympäriltä kakkoset enää puristamatta.

Samalla neuvolavisiitillä tyttö sai myös ensimmäisen rokotteensa: suun kautta otettavan Rotateq:in. Nyt meillä on sitten ollut 4 päivää erittäin kovia ilmavaivoja, todella paljon pulauttelua, kaksi päivää oli lievästi lämpö koholla ja väsyttänyt on normaalia enemmän. Tytteli on kuitenkin ihan tyytyväinen ja iloinen suurimman osan päivästä.

Suihkussa nakkimakkaramme voisi viettää vaikka koko päivän; hänkun on naturaalisti nudisti! Kylmät ilmat vain yllättivät ja nyt pitää olla aina vaatteet päällä; sisälläkin! Tosin itse toivon, ettei mitään helleaaltoja enää tule; syksy vaan kiitos! Tosin rahanmenoa ei voi estää, on hankittava vaatteita. Voih. 

Tein eilen koko iltapäivän tytön salliessa budjettilaskentaa 2013 vuoden tuloista ja menoista ja voin sanoa, että ei hyvältä näytä; ollaan toki ihmeellisesti plussan puolella, kiitos opintolainan ja rakkaiden vanhempieni, jotka ovat autelleet pitkin vuotta, mutta paremmin voisi varmasti olla! Jos oikein olisimme vyötä kiristäneet, voisimme olla laskelmieni mukaan helposti rikkaampia! Mutta todellisuus on, että kun on rahaa pankkitilillä, sitä myös kuluu helpommin; kauppareissulla tarttuu helposti mukaan se turha kinkkupaketti tai välipalarahka ja yllättävän helposti uskottelee itselleen, että "turhuuksien" ostaminen on ihan OK. (kuten viime viikolla ostamani SodaStream; onhan se kätevä, säästäähän se pulloja, mutta onko se välttämätön?) Tämä kuluttajajuhla kotisohvallani on sangen valitettavaa, sillä vielä tammikuun puolivälissä oli ihme, jos kaupasta sai jauhelihapaketin kerran viikossa. Köyhyys unohtuu silti aika helposti ja varsinkin nettikaupat ovat minun turmioni! Toisaalta meitä on kaksi ja pikkuihminen, joten mielestäni ei kuitenkaan ole ihan kohtuutonta, että kuukaudessa meiltä kuluu rahaa noin yhden kokopäiväduunarin palkan verran. Onhan meidän vuokrakin jo yksistään 718€ + vesi 18€/pää ja maaliskuun jälkeen on hankittu paljon; sänky, vaunut, hoitopöydät sun muut pienet asiat, kuten kuumemittari. Pienistä virroista syntyy äkkiä suuri joki. Sitäpaitsi, jos ihan rehellisiä ollaan, ei se opiskelijabudjetilla eläminen ole mitään elämistä vaan ikuista stressiä siitä, mistä ensikuun vuokra revitään. Yök sille ja ei kiitos. 

Kuitenkin raha-ahneena ihmisenä ja tulevien tulo/meno muutosten siivettämänä mieleni tekisi ruveta kauppaamaan ylimääräisiä tavaroita; vaatteita, elokuvia, tilpehööriä... ööö... rikkinäinen imuri, anyone? Mutta jotenkin en vain löydä sitä ideaa siitä vaivasta, jonka myynnin eteen näkee ja sitten palkkioksi saa ehkä sen 2€ jostain, josta aikoinaan on pullittanut helposti kymmenkertaisesti. Täytyy katsella kuitenkin, jos vaikka liittyisi huuto.netin tai tori.fin käyttäjäkuntaan muutenkin kuin vain ostajana, nyt kun istun kotona suurimman osan ajasta, eihän sen luulisi olevan vaikeaa. 

Sen olen kuitenkin päättänyt, että elokuun ajan seuraan meidän menoja ja tuloja sentin tarkkuudella. On muutenkin ihan mielenkiintoista nähdä, paljonko oikeasti ruokakaupassa menee ruokaan ja paljonko päivittäiseen hygieniaan sun muuhun. Tiedän myös itsestäni, että kun seuraan omaa rahankäyttöä, kiinitän siihen myös enemmän (lue liikaa) huomiota sillä seurauksella, että turhuudet saattavatkin jäädä kaupan hyllyyn. Kun syyskuussa sitten koittaa se, että miehen tulot kutistuvat vähintään puolella (hän kun aloittaa opinnot TAMK:issa) ja meidän pitäisi hankkia auto/vakuutus ja autopaikka + Kela tulee ja perii takaisin liikaa maksamansa tuet ja meikäläisen äitiyspäiväraha muuttuu vanhempainpäivärahaksi (eli pienenee), toivottavasti emme ole ihan liian kissanpissassa taloutemme kanssa! 

Meillä kävi myös tänään vieraita. Kiitos hyvästä kakkusesta, Marika! :)
Huomenna mennään käymään labrassa; tällä kertaa piikitetään äitiä ja perjantaina on äidin jälkitarkastus! Hurraa!! ;)

- F