Pitkäperjantaina siivottiin oikeen kunnolla. Heitin ylimääräistä kamaa olan takaa roskakoriin ja järjestin laatikot uuteen uskoon. Uudella imurilla päristellessä olo oli kuin Räikkösellä konsanaan, siinä on ytyä!
Nyt koti on kaunis ja valoisa ja tekee mieli imuroidakin joskus, kun tuollaisella pelillä pääsee hommiin. Pitäisi vaan käydä ostamassa jotain silit bängiä ja uuninpuhdistajaa, että saisi tämän kevätsiivouksen oikeen kunnolla tehtyä jokaista nurkkaa myöden täydellisesti!
 |
| Panoraamaa Kirkkaudessa |
Tää panoraamakuva ei nyt mene ihan kuin naula silmään, valuu yli blogin laitojen, eikä ole tarpeeksi suuri yksityiskohtiin, mutta olkoon, koska halusin kokeilla! Tälläistä on meillä: mies keittiössä, sukkia ja pyyheliinoja pitkin poikin, kuutiot vinksinvonksin, mutta ainakin aurinko paistaa. Oikeassa reunassa katsaus meikätytön kirjahyllyyn, joka sekin sai siivouksessa uuden uskon; Harry Potterit ja Sookie Stackhouset sieltä näkyy, muut on piilossa!
Ulkona on todella ihana sää, aurinko paistanut monta viikkoa. Harmilliseksi asian tekee maassa mätänevä lumi, joka saisi jo oikeasti kadota huit helvettiin. Ei tee mieli lähteä ulos, kun metsä on sohjoinen ja asfaltti jäässä, mikä on harmi, koska ulos olisi kiva mennä. (Haluan jo uimaan, mutta jään läpi ei pääse!)
Meidän tytöt onneksi osaa nauttia ilmasta parvekkeella loikoillen. Otettiin meidän 200cm sängystä 80cm pois (eli erotettiin 120cm ja 80cm leveät sängyt toisistaan) ja tuo pienempi meni parvekkeelle odottamaan noutajaa ja siihenhän pesiytyi heti kaksi pientä rottaa. Miksi tämmöinen operaatio, tykkäämmekö nukkua pienessä tilassa? No emme tykkää! Mutta ensi viikolla tulee uusi jenkkisänky, joten piti tehdä tilaa! :)
Koulun maailmassa pitäisi olla tälläkin hetkellä opiskelemassa, mutta eipä kyllä kiinnosta niin yhtään! Anatomiaa pitäisi lukea, mutta se menee niin yli ymmärryksen ja englannin suullinen esitys pitäisi painaa muistiin, ettei lue pelkästään lapuista, mutta kun äh. Ja se pedakogiikka vai mikä lie ja ryhmäkoe...
Kevät ja kaikki; ei jaksaisi nyt koulua, eikä kyllä jaksaisi yhden yhtään edes tuota viikon päästä alkavaa harjoitteluakaan. Kaiken lisäksi mun kurkku kutisee, katsotaanko, tuun kipeeksi taas harjotteluviikoille!!!
Ja tästä leppoisasti siirrymme tämän päivän viimeiseen aiheeseen, eli pikkuriikkiseen ihmiseen...
Eilen ajattelin, että tuossa on tuo pinnasänky ja itkuhälyttimet, vaatteet ja kaikki, mutta mistä se vauva sitten tulee? Se ei ole nyt täällä, se tulee sitten kesällä.
Mutta täällähän se on kokoajan, aina minun kanssani, eikä edes ne pienet hentoiset potkut ja käännähdykset saa muo uskomaan, että kyllä tää nyt vaan on todellisuutta. Katsoin eilen tabua teiniseksistä ja siinä oli 13 vuotias äiti. 13 vuotias! Minä tunne olevani valmis vieläkään, en ainakaan kunnolla! Harmittaa, että koulu jää kesken (vaikkei lopullisesti, niin silti), tuntuu, että kokoajan saa vaan stressata rahasta ja että en pysty antamaan lapselleni sellaista elämää kuin ehkä haluaisin. Tiedän, että toisarvoiset asiat kuten koulu ja pakonomainen suorittaminen ja pärjääminen jää kyllä just niiksi (TAI SIIS TOIVOTTAVASTI JÄÄ, APUA!), toisarvoisiksi, kun pikkuinen onkin tuossa koko ajan ja maailman keskipiste tietysti, mutta just nyt kaikki tuntuu jotenkin utopistiselta. Itsehän olen vielä ihan lapsi!
 |
| Kävin Kappahalissa ostamassa Newbie-collectionin ihania mekkoja, kun oli kolme kahden hinnalla. Mallikätensä käyttöön luovutti sirosorminen avomieheni. |
Anyways, koulua on jäljellä seitsemän viikkoa (kahdeksan, jos käy huonosti ja joku siirtyy sinne viimiselle viikolle). Sitten pitäisi olla plakkarissa vähän päältä 60 opintopistettä ja noin kuukausi vielä aikaa ottaa rauhassa, ennenkuin meitä onkin kahden sijasta kolme (tai neljän sijasta viisi!). Toivotaan siis, että kaikki menee hyvin päin!
Näihin tunnelmiin ja ulkona jotain basuunaa soittelevaan pääsiäisnoitaan päättäen, toivotan hyvää pääsiäisen jatkoa!
voi noita mekkoja! ei iske päälle taas vauvakuume...
VastaaPoista