tiistai 20. elokuuta 2013

Tässä tulee Keijukainen!

On taas vierähtänyt kuukausi ihan yhtäkkiä silmien edestä. En ole kirjoitellut, koska arki on aika normaalia ja jutun juurta on melko vähän tyttöä lukuunottamatta. Tämäkin postaus siis ihan täysillä pikkuneidistä!
Ristiäisprinsessa. <3
Vietimme prinsessanakin ristiäisiä 18.8 Kaukajärvellä. Pikkuinen Prinsessa alkoi itkeä 5 minuuttia ennenkuin seremonian piti alkaa, mutta rauhoittui ruualla ja vaipanvaihdolla ja sitten nukahtikin itse toimituksessa. Oli niin kiltisti koko päivän, että äidin sydän pakahtui ylpeydestä! Itku pääsi vain pari kertaa; mutta ketä nyt ei harmittaisi, jos kaikki muut ympärillä vetävät kakkua ja hän ei saa yhtään mitään! Nimekseen rakkauspakkaus sai... no kauniin nimen, kutsuttakoon täällä häntä Keijukaiseksi. :) Päällään tytöllä oli sukukalleus kastemekko, jossa aikanaan on kastettu minun isäni, sitten minut ja siskoni, sekä veljeni ja nyt pikkuprinsessa.

Leipomisesta haksahtaneena päätin viikkoa ennen ristiäisiä, että minähän väännän kakut itse. Voileipäkakut tilasin Oriveden Leipomosta (itse en välitä voileipäkakusta YHTÄÄN, mutta vieraisiin se upposi kuin kuuma kivi) vaikka sekin harmitti myöhemmin, sillä olisin varmana pystynyt parempaan! Kinkku-paprikarullia väsäsin kuitenkin ja myös muffinsseja; gluteenittomia amerikkalaisia suklaamuffinsseja ja tavallisia mansikka-vanilija muffinsseja. Molempiin muffinsseihin tuli mansikkainen kuorrute. Lauantaina siis leivoin koko päivän ja kaksi vähän epäonnistunutta kakkupohjaa, toinen mokoma täydellisiä kakkupohjia ja kolme muffinssitaikinaa pyöräyttäneenä olin illalla ihan kuitti ja poikki. Onneksi olin leiponut suolaiset valmiiksi pakkaseen jo edellisellä viikolla. Muffinssit kuoruttelin lauantaina ja sunnuntai aamuna heräsin seitsemältä väsäämään kakkuja mansikka-valkosuklaa täytteellä. Oli vaivan arvoista, koska olen niin ehdottoman ylpeä näistä kakuista!

Gluteeniton kakku on ehdottomasti oma lempparini; se on leivottu englantilaisella Viktoria's Sponge Cake reseptillä ja se sulaa suuhun. Vieraat kuitenkin välttelivät gluteenitonta kakkua jostain syystä... Ehkä he olivat täyttäneet vatsansa voileipäkakulla ja tavallisella kakulla tai ehkä Gluteeniton-lappu kakun vieressä sai ihmiset kaikkoamaan. Niin tai näin, on se ainakin kaunis. Toisen kerroksen ottivat mummu ja pappa mukaansa kotiin ja ainakin mummu kehui maittavaa luomusta. :)

Muffinssit. Kunniavieraan karavaani (huomaa mun mahtava kenkävalinta).
Alakuvassa mahtava kummijono <3 
Matkalla juhlapaikalle oman isäni lahjoittamat ukkoni kengät murenivat pitkin tietä ja sitten seurakuntatalon lattiaa. Se oli aika metka juttu ja johti siihen, että ukolla oli sandaalit jalassa lopun päivää. Onnekas, meikäläinen potkaisi korkkarit heti pois jalasta kun toimitus oli ohi. En osaa niissä olla, en vain osaa!!
Kuten jo mainitsin, itse toimituksen aikana vauva oli kiltisti, nukahti, eikä herännyt edes veden valeluun (pikku vesipeto sellaisia nyt säiky!). Kummeiksi värvättiin paras ystäväni ja hänen miehensä, (joka kuitenkin on muslimi, eikä siksi saanut virallista kummitodistusta, mutta on ihan yhtä tärkeä jokatapauksessa), tätini ja myös minun kummitätini, pikkusiskoni (ja myös Keijukaisen ainoa täti), serkkuni ja ukkoni veli ja ainoa Englannin puolen suvusta, joka vaivautui paikkalle. On paupeli ainakin rakastettu! ;) Kiitos kaikki ihanat, emme olisi voineet toisin, taikka paremmin valita <3

Sylikummi ja muslimikummi :D
Äiti avaamassa lapsen lahjoja....
Ja pikku prinsessa Pappan käsivarsilla. 
Kahvitilaisuus sujui hyvin, vauveli... anteeksi, Keijukainen itkeskeli pari kertaa nälkäänsä, mutta muuten töllötteli vieraita joko vaunuistaan tai pöydältä. Kuvia minulla itselläni ei ole näitä enempää ennenkuin saan postissa DVD-lähetyksenä loput, sekä videon! Can't wait! :) Kiitos kaikille, jotka paikalle eksyitte juhlistamaan Keijukaisemme kastetta, toivottavasti viihdyitte! :)

- F